|
PISTEYTYS, AVO |
|
160 — 200 140 — alle 160 100— alle 140 Alle 100 |
|
Pornainen 18.10.2009
|
|
Tuomari: Ossi Harjula Luokka: AVO Yhteispisteet ja tulos: ohjaaja keskeytti
Joo’o, mitähän tähän sanoisi… oli kyllä niin käsittämätön päivä ettei mitään rajaa :D Vinka oli aamusta saakka vetelä ja apea, mutta jotenkin en tajunnut siinä aamutohinoissa tehdä tästä mitään sen suurempia johtopäätelmiä. Kisapaikalle siis lähdettiin ja kun siellä otin Vinkan autosta, se vaikuttikin hetken vähän normaalimmalta. Apeus palasi kuitenkin nopeasti ja etenkin sitä ihmettelin, kun koira ei tahtonut millään ottaa kontaktia. Vinka on normaalisti tosi kontaktihakuinen, joten tämä kyllä ihan tosissaan kummastutti. Mutta enpäs sitten vieläkään älynnyt, että jotain olisi vialla. Kisa oli hevosmaneesissa. Ennen paikallamakuukehää AVO-luokan koirat joutuivat odottelemaan tuomaria todella pitkään kehän laidalla (arviolta 10 minuuttia) ja tässä kohden huomasin, että Vinka oli tosi levoton. Se vinkui (mitä ei tee ikinä!) ja katseli koko ajan vaan maneesin ovelle. En tahtonut millään saada sitä ottamaan kontaktia, pyynnöstä se korkeintaan vilkaisi mua ja jatkoi sitten taas levotonta kitinäänsä. Paikkamakuukehään kuitenkin mentiin ja tässä tapahtui sitten se kaikkein käsittämättömin. Ohjaajat menivät makuun ajaksi piiloon ulos maneesin ovesta, ja suoritusta seuranneiden mukaan Vinka makasi täysin rauhallisesti rivissä eikä osoittanut mitään levottomuuden merkkejä. Sitten se aivan yhtäkkiä 1,5 minuutin kohdalla nousi rauhallisesti seisomaan ja tuli maneesin ovesta katsomaan ulos, että mihin se emäntä läks!? Siis ei ole todellista!!! En todellakaan tiedä mistä se tollaisen sai päähänsä, kun ei kuulemma tosiaan ollut maatessaan edes näyttänyt mitenkään levottomalta. Pieni aavistus mulla kuitenkin asiasta on. Tämä sama maneesi on nimittäin juuri se, missä Vinka alkuvuonna kisasi ne kaksi elämänsä ensimmäistä tokokisaa loppuvuoden sterilointinsa jälkeen. Tuolloinhan mä olin mokaillut sen makuuttamisen kanssa leikkauksen jälkeen ja Vinka nousi näissä molemmissa kisoissa makuurivistä. Nyt oonkin kuumeisesti miettinyt, muistaako se tämän maneesin ja onko se nyt saanut päähänsä, että siinä maneesissa aina noustaan?! En suoraan sanottuna arvannut, että se voisi tällaista asiaa muistella, mutta toisaalta Vinkan tuntien selitys tuntuu oikeastaan aika loogiselta. Se on vähän pehmeä ja yhdistelee kyllä ajoittain paikkoja ja asioita. VOI PERKELE SENTÄÄN! Tämä nimittäin tarkoittaa sitä, että tuo maneesi on kyllä nyt meidän osalta pannassa ja se on paska juttu, koska tän alueen lähestulkoon ainoat talvitokokisat pidetään aina tossa samassa Pornaisten maneesissa. Mutta kun alkuvuonna Vinka pääsi kahdesti kesken kisan nousemaan makuusta, niin sen korjaamiseen meni meiltä kuukausia! Niin että eipä olisi varaa tätä ongelmaa palauttaa uudelleen. Sitähän mä tässä vaan kelailen, että joko se nyt tästä yhdestä kerrasta taas saa päähänsä alkaa nousta? Vahinkohan pääsi tapahtumaan – koira sai palkinnon nousemisesta kun se tuli maneesin ovelle ja pääsi mun luokse. Saasta! Toinen ikävä puoli tässä on se, että mulla meni taas luotto koiraan. Kesti pitkään ennen kuin mä niiden kahden ekan ALO-kisan jälkeen aloin luottaa Vinkan makuuseen, mutta kun se ei myöhemmin koskaan pahassakaan häiriössä tehnyt virheitä niin totta kai mun luottamus siihen on nyt ollut ihan 110 prosenttia. No, hyvästi sille! Nyt mä tiedän alkavani taas pelätä ihan hemmetisti, että se nousee. No joo, mutta mennäänpäs eteenpäin. Tän makuun jälkeen olin jo päättänyt keskeyttää kisan, mutta kanssakilpailijat sai mut houkuteltua ottamaan yksilöliikkeet kuitenkin harjoituksen kannalta. Minä heikkomielinen sitten sorruin, kun ajattelin että Vinka tykkää niin kovasti tekemisestä ja on parempi kun sille ei jää tuo epäonnistunut makuu ainoaksi liikkeeksi. Ja mitä vielä! Kun mentiin uudelleen kehään, ei Vinka ollut enää ollenkaan tässä maailmassa. Sen viretila oli miinuksen puolella, se ei ottanut millään kontaktia ja haahuili vaan taas ihan oudosti ympäriinsä. Kun seuraaminen lähti, niin koko kuvion aikana Vinka otti kontaktin varmaan muutaman kerran ja koko lopun ajan keskittyi syömään matkan varrelta hevosen paskaa! :D Ei sitä voi edes seuraamiseksi kutsua, kerta kaikkiaan aivan käsittämätöntä tuolta koiralta joka normaalisti seuraa kuin unelma. Tässä vaiheessa sanoin tuomarille, että keskeytämme kisan. Ei me tultu mitään kakkostuloksia hakemaan, ja kun eka liike oli jo nollilla eikä Vinka selvästi ollut yhtään oma iloinen itsensä, niin ei siinä ollut mitään mieltä jatkaa ja pilata vielä lisääkin liikkeitä. Jos toko ei ole Vinkalle kivaa niin silloin siitä puuhasta katoaa kyllä se vähäinenkin järki. Niinpä keskeytimme ekan yksilöliikkeen jälkeen. Vinka oli koko loppu päivän kotonakin ihan kanttuvei, mua alkoi jo huolestuttaa onko sillä jotain pahasti vialla. Nyt parina päivänä se on ollut pirteämpi, mutta ei edelleenkään ihan oma itsensä. En oo ottanut sen kanssa nyt lainkaan tokoa enkä otakaan ennen kuin se on taas normaali Vinka. Harmittaa vieläkin tosi kovasti se kuukauden takainen kakkostulos, jota pidän edelleen epäoikeudenmukaisena. Nyt syksyllä nimittäin ei ole enää kuin pari tokokisaa täälläpäin maata ja meiltä puuttuis nyt sitten vielä kaksi ykköstä TK2:een, jonka haaveilin tulevan ennen vuodenvaihdetta. Nyt kun on sitten toi maneesi poissa luvuista, niin hankalaksi käy. Tän Pornaisten kisan tuomari vaikutti antavan pisteitä aika helposti, vaikka sillä kyllä välillä taso lipsui. Mutta esimerkiksi luoksetulon läpijuoksuista annettiin seiskaa (oikea arvosana olisi viisi) ja kakeissa vajaista istumisista tai hitaista maahanmenoista huolimatta tuli kymppejäkin, joten jos Vinkalla olisi ollut normaali päivä niin ykkösen saaminen ei olisi ollut temppu eikä mikään. Vaan eipä oo koirat koneita ;o) Ai joo ja pakko sanoa: yhdelle koirakolle tuomari sanoi liikkeestä maahanmenon käskystä, että sullahan on pitkä käsky kun se ”maaaaaaahaaaaaaaan” kesti kolmen askeleen kävelyn ajan. Pisteitä tästä ei kuitenkaan rokotettu toisin kuin kuukausi sitten, kun mun ”tulee”-käskyni nollasi toisella tuomarilla koko luoksetuloliikkeen! :D Että silleen, vähän liikaa tulkinnanvaraisuutta ne tuomaritkin vaan joskus käyttää ja tietysti harmillista se on siksi, kun samankaan tuomarin linja ei aina ole yhtäläinen kaikille koirille. |
|
VIDEOLINKKI |
